Kun on kuukauden sisällä kosahtanut sekä ruohonleikkuri, ruohotrimmeri että uuni, on vapaa-ajallakin saanut tutustua käyttöohjeistuksen ihmeelliseen maailmaan. Kollegojen hengentuotteita on aina mielenkiintoista tutkia näin ammattilaisena, mutta käyttäjänä niiden lukeminen aiheuttaa joskus päreiden palamista ja hiusten harmaantumista.

Ruohonleikkurin ja trimmerin (oppaan mukaan oikealta nimeltään viimeistelyleikkuri) oppaat alkoivat tekstittömällä sarjakuvalla, jossa on aikuisnäölle täysin mahdottoman pienet kuvat, joista ei ole yhtäkään kolon, ulokkeen tai ruuvin paikkaa karsittu, joten kuvat ovat pelkkää viivaviidakkoa. Nuolilla ja numeroinnilla yritetään saada käyttäjä ymmärtämään – jotain. Kuvassa 2 näyttää siltä, että siinä ohjeistetaan kuinka laite käynnistetään, mutta kuvassa 3 laite onkin osissa ja näytetään, mihin tulee laittaa ruuvi.

No, teksti-ihminen ei tietenkään lannistu, vaan suuntaa tekstin pariin. Teksti on pelkkää numeroitua steppilistaa, mutta pian käy ilmi, että kyseessä onkin lakitekstit, jotka on jostain kumman syystä päätetty numeroida. Käyttöönotto-otsikko näyttää jo lupaavalta, mutta ykkösellä numeroidussa kohdassa käsketäänkin irrottamaan akku ennen työkalun kokoamista. Työskentely-otsikonkaan alla ei ohjeisteta laitteen käyttöä, vaan pyydetään sammuttamaan laite hätätilassa. No, miten sammutat, kun missään ei ohjeisteta edes miten laite laitetaan käyntiin. Lopulta käy ilmi, että ”ohjeistus” on 4-sivuinen lakitekstipläjäys, jonka lopussa käsketään isoilla kirjaimilla säilyttämään tämä ohje. Vaikka koko oppaassa ei ohjeistusta ole. Toki lakitekstit ja varoitukset ovat käyttöohjeessa erittäin tärkeät, mutta niin olisi myös se käyttöohjeistus, jotta käyttäjäparka saa uuden laitteensa käyntiin ja nurmikkonsa pelastettua.

Uunin ohje se vasta veikeä tapaus onkin. Alussa kiitetään laitteen ostamisesta (että vielä vuonna 2019 tätä tapaa käytetään, vaikka tiedetään, että se ärsyttää käyttäjiä) ja kehotetaan käyttämään muutama minuutti lukemiseen, jotta oppii hyödyntämään laitetta parhaalla mahdollisella tavalla. Kuulostaa järkevältä.

Ohje alkaa osien ja kuvakkeiden selittämisellä, joskin hiukan kummallisella tavalla: ”[kuvake] Hälytinajastin Kun haluat asettaa toiminnon: Hälytinajastin”.

Päivittäinen käyttö -otsikon alla alkaa itse ohjeistus, joka on napakkaa, numeroitua steppilistaa. Ensimmäisessä kohdassa kehotetaan kytkemään uuni toimintaan, mutta ei kerrota miten. Sen jälkeen tulee 8 sivua taulukoita, joissa luetellaan uunin valikot stollenista ciabattaan ja suikaloidusta nauriista perunamykyihin. Mutta kun minä vain haluaisin laittaa uunin päälle ja valita lämpötilan, jotta saan ruuan laitettua.

Taulukoiden jälkeen tulee lupaava otsikko Uunitoiminnon asettaminen. 1. Kytke uuni toimintaan (miten????). 2. Vahvista OK-painikkeella. 3. Aseta lämpötila (miten????). 4. Vahvista OK-painikkeella. Tässä vaiheessa ainakin tämä käyttäjä oli valmis heittämään sekä käyttöohjeella että uunilla vesilintua.

Edelleen on näköjään hyvin yleistä, että ”käyttöohje” on vain pelkkää laitteen kuvailua, mutta itse ohjeistus puuttuu. Use case -ajattelu ei ole levinnyt ammattikunnassamme, vaikka sehän juuri on sitä ohjeistusta. Ei pitäisi olla vaikeaa astua uunin käyttäjän kotitossuihin ja miettiä, mitä hän haluaa tehdä: 1. Puhdistaa uuden uunin niin, ettei se käryä. 2. Laittaa uunin päälle. 3. Säätää lämpötilan. 4. Laittaa ajastimen. 5. Sammuttaa uunin. Sen jälkeen voidaan ruveta hifistelemään erilaisilla toiminnoilla ja valikoilla.

Toki kirjoittaja ei aina saa itse päättää, mitä ja miten kirjoitetaan. Välillä voi olla vastassa vanha jäärä, joka murahtaa, että näin meillä on aina käyttöohjeet tehty ja näin ne tullaan aina tekemään. Näihin tyyppeihin ei aina tepsi edes se, että kirjoittaja vetoaa käyttäjän tarpeisiin. Siitä huolimatta voisi sen ohjeistuksen edes johonkin kohti kirjoittaa.

Ei ihme, että käyttöohjeilla on edelleen huono maine.

– Ulla