Olen selittänyt työtäni sukulaisille ja tuttaville vuodesta 2001 alkaen. Opiskelin ”englannin kääntämistä” eli käännöstiedettä pääaineenani englanti, mutta kääntämisen syventävien opintojen sijaan lähdin paljon enemmän nörttiä kiinnostavaan teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan ja kääntäjästä tulikin tekninen kirjoittaja. Teknisen kirjoittajan työn pystyi vielä selittämään mummolle kun pisti muutaman mutkan suoraksi (”kirjoitan käyttöohjeita puhelimille”), mutta kun siirryin informaatiosuunnittelijan rooliin, ei siitä enää niin helposti selvittykään.

Kysymys siitä, mitä informaatiosuunnittelu ja informaatioarkkitehtuuri ovat, on seurannut minua kohta jo kaksi vuosikymmentä, joten kirjoitetaanpa aiheesta myös muutama julkinen sana. Termit voidaan tulkita eri tavalla, mutta näin meillä Adinassa niitä käytetään.

Informaatioarkkitehtuuri tarkoittaa periaatteita, joilla ”jostain” tehdään ymmärrettävää. Informaatioarkkitehtuuri ei liity vain ohjeisiin ja muihin dokumentteihin, vaan myös verkkosivuihin, ohjelmistojen käyttöliittymiin, painettuihin mainoksiin, kaupungilla näkyviin kyltteihin ja niin edelleen. Informaatioarkkitehtuurin periaatteet laaditaan, jotta tekninen viestijä voi tuottaa sisältöä, josta käyttäjä löytää oikean informaation oikeaan aikaan oikeasta paikasta. Informaatioarkkitehtuuria tehdessä käydään läpi muun muassa periaatteita, joilla hoidetaan informaation kategorisointi ja nimeäminen sekä informaatiossa navigointi ja informaation haku.

Informaatiosuunnittelu puolestaan on käytännönläheisempi toimenpide. Siinä suunnitellaan, mikä informaatio tuotetaan ja julkaistaan millekin yleisölle, mitä tarkoitusta varten se tehdään ja mihin muotoon se julkaistaan. Toisin sanoen, informaatiosuunnittelussa järjestetään informaatiota eri paikkoihin. Esimerkiksi painettujen ohjeiden tapauksessa informaatiosuunnittelija harkitsee, mihin järjestykseen informaatio tulee teoksessa ja sen kappaleissa, ja verkkojulkaisussa miettii, millä tavoin järjestää itsenäisiä informaation palasia silloin, kun niihin voi päätyä kuka tahansa mitä tahansa reittiä pitkin.

Miksi informaatioarkkitehtuuria ja -suunnittelua sitten tarvitaan? Informaation määrä kasvaa jatkuvasti ja informaatiotulvaan hukkuminen on todellinen vaara. Kaikesta informaatiosta, mitä saamme ja tuotamme, voi seurata melkoinen ylirasitustila. Informaatioähky vaanii jokaisessa uutislähetyksessä samaan tapaan kuin tunnetusti joulupöydässä. Informaatiosuunnittelu auttaa käyttäjiä ymmärtämään monimutkaista informaatiota, tekee informaatiosta loogisempaa, helpommin löydettävää ja ymmärrettävää, tukee aktiivisesti informaatiota etsiviä ja tutkivia käyttäjiä ja helpottaa (meidän) vähän laiskempien elämää. Loppujen lopuksi, kaikella tällä on rahallinen vaikutus.

Informaatiosuunnittelun laadun arviointi ja KPI-mittareiden suunnittelu on hyvin vaikeaa. (Perinteisesti mittaillaan klikkausten määrää ja aikaa, joka kuluu halutun informaation löytämiseen.) Ohjeiden kanssa ”hyvä informaatiosuunnittelu” on subjektiivinen kokemus. Käyttäjälle onnistunut informaatiosuunnittelu on näkymätöntä, jolloin positiivisen palautteen saaminen on vaikeaa. Jos informaatiosuunnittelu epäonnistuu, käyttäjä ei useinkaan pysty sanomaan mikä informaatiossa on vialla: ”Musta tuntuu vain siltä.” Selkein palaute lienee, että haettua informaatiota ei löydä. Mitä sille voi sitten tehdä? Se on sitten toisen blogitekstin aihe.

– Laura